Kiersin eilen väsymykseen asti vintage-liikkeitä ja kirppareita löytämättä yhtään mitään. Loppujen lopuksi olin kaikesta kaupoissa pyörimisestä hikinen, väsynyt ja nälkäinen. Ja erittäin pettynyt. Ostoslistalla olisi ollut sen verran monta asiaa, että luulisi nyt edes yhden kohdalla tärpänneen. Kummallista miten shoppailu saakin ihmisen joskus niin kärttyisäksi.
Illalla vierailin lisäpettymyksenkin uhalla vielä turkulaisessa vintage-liikkeessä,
Evergreen garderobissa ja kaikki kärttyisyys oli kuin pois pyyhitty. Hyllyllä komeili sympaattisin laukku, jonka olen nähnyt aikoihin. Rassukka ei ole enää ihan elämänsä kunnossa, mutta mitäpä siitä. Näin säälittävä möhkäle kuuluu ehdottomasti vaatekaappiini.
Myyjän mukaan laukku on tehty 80-luvulla tai aiemmin, mikä selittää myös lukkomekanismin hataran kunnon. Huonolla tuurilla mekanismi saattaa pettää ja laukku aueta. Tuossa laukun keskellä on kuitenkin aiemmin ilmeisesti ollut jonkinlainen lukko, jolla kiinnitys mekanismi on saatu varmistettua ja laukku myös lukittua. Aion hankkia siihen oman lisälukon, kunhan sopivan keksin. En malta odottaa, että saan viedä rassukkani ulkoilemaan.
