Rassukka

Kiersin eilen väsymykseen asti vintage-liikkeitä ja kirppareita löytämättä yhtään mitään. Loppujen lopuksi olin kaikesta kaupoissa pyörimisestä hikinen, väsynyt ja nälkäinen. Ja erittäin pettynyt. Ostoslistalla olisi ollut sen verran monta asiaa, että luulisi nyt edes yhden kohdalla tärpänneen. Kummallista miten shoppailu saakin ihmisen joskus niin kärttyisäksi.

Illalla vierailin lisäpettymyksenkin uhalla vielä turkulaisessa vintage-liikkeessä, Evergreen garderobissa ja kaikki kärttyisyys oli kuin pois pyyhitty. Hyllyllä komeili sympaattisin laukku, jonka olen nähnyt aikoihin. Rassukka ei ole enää ihan elämänsä kunnossa, mutta mitäpä siitä. Näin säälittävä möhkäle kuuluu ehdottomasti vaatekaappiini.

Myyjän mukaan laukku on tehty 80-luvulla tai aiemmin, mikä selittää myös lukkomekanismin hataran kunnon. Huonolla tuurilla mekanismi saattaa pettää ja laukku aueta. Tuossa laukun keskellä on kuitenkin aiemmin ilmeisesti ollut jonkinlainen lukko, jolla kiinnitys mekanismi on saatu varmistettua ja laukku myös lukittua. Aion hankkia siihen oman lisälukon, kunhan sopivan keksin. En malta odottaa, että saan viedä rassukkani ulkoilemaan.   

2

Nam

Kuva


Visuaalinen nautintoni oli eilen huipussaan, kun katsoin Sex and the Cityn, siis sen leffan. Ne morsiuspukukuvaukset ja kaikki asut, korut ja asusteet. Ai että. Leffan jälkeen klikkailin itseni muutaman mutkan kautta Friis & Companyn nettiputiikkiin, jossa iskin ahneet silmäni välittömästi roosanväriseen clutchiin. Onneksi moinen namu oli reippaassa alennuksessa, koska huokailusta ei ollut tulla loppua. Kaiken lisäksi sain ostokseni perusteltua itselleni, sillä se sopii taatusti kuin nakutettu pikkumustan pariksi, kunhan sellainen vain jostain löytyy.

4

Päätös pötkylälle

Käsi ylös, kuinka moni uskoi tämän neuleprojektin koskaan valmistuvan? Sitähän minäkin. Rehellisyyden nimissä kyseinen tuubihuivi on edelleen suurin piirtein samassa vaiheessa kuin tuolloin syyskuussa. Tässä kun on ollut vähän kaikenlaista... Kaiken kukkuraksi olin valinnut työhön ihan liian paksun langan ja toiveideni lötköpötköstä alkoikin muodostua aivan liian jäykkä kaulan ympärille kiedottavaksi. Jätin siis työn siihen.

Harmaa tuubihuivi jäi kuitenkin ostoslistalleni ja tällä viikolla sen viimein ostin. Pötkylä pääsi eilen trikoopaidan ja -lärpäkkeen kaveriksi. Tykkään.

Tarinan opetus? Neulominen ei ole mun juttu.

2

Konjakkia!

Syysflunssa iski sitten iloisesti allekirjoittaneeseenkin. Maanantai-iltana satunnainen aivastelu muuttui puolessa tunnissa vedottomaksi oloksi ja sai tarttumaan nenäliinapakkaukseen kaksin käsin. Ei ole kauhean mukava kokemus istua seminaarissa ja todeta käyttäneensä kolmen vartin aikana viisi nenäliinaa. Apteekissa tulikin sitten shoppailtua ihan vain muutaman euron edestä. Minähän en flunssasta suostu kauaa kärsimään. Nyt olo on jo vähän parempi ja seuraavaksi olisi työkeikka edessä. Saa nähdä mikä olo on sen jälkeen.


Apteekkireissulta mukaan tarttuivat myös uudet syysnilkkurit, yllättäen konjakinvärisinä. Mikä siinäkin nyt sitten on. Ensin ostin avokkaat samassa sävyssä ja nyt nämä! Voiko olla mahdollista, että olen kyllästymässä rakkaaseen Mustaan Väriin? Kengät pääsivät ekaa kertaa jalkaan tänään, kun pyörähdin aamuluennolla ruhtinaallisten 4 tunnin yöunien jälkeen.

Sanonpahan muuten, että platformien keksijän kuuluisi saada Nobel tai edes jokin muu tunnustus. En edelleenkään jaksa kauaa koikkelehtia hurjilla koroilla, vaikka pituutta on koipiin mukava saada lisää. Platojen ansiosta saan sekä mukavat kengät jalkaan että reippaasti korkoa! Mahtavuutta!

0

Mainonnan uhri

Olen mainonnan uhri. Näin Lindan blogissa JC:n ihanan jäniskorun ja koin välittömän "mää kans!" -tuntemuksen. Yksi puppana löytyikin tänään JC-visiitillä ja kiikutin kaverin tyytyväisenä kotiin. Pienimuotoinen sherlock-toiminta osoitti, että sama koikkelehtija on seikkaillut myös Nadjan ja Essin blogeissa. Ja mä kun aina ajattelin, etten sorru ihkuttamaan jotain tiettyä bloggaajien suosimaa juttua. Mutta hei, yksilöllisyydestä viis, kattokaa nyt tota söpöistä. Eihän sille voinut sanoa "ei".




Mua on myös eilen lahjottu korulla. (Tätä menoa mulla alkaa olla enemmän koruja kuin vaatteita... Siis mikä pakkomielle?) Poikaystävä vetäisi töistä tullessaan pienen paketin taskustaan.

Ihanan ajaton koru ja juurikin mun tyylinen. Voin hyvin kuvitella pitäväni tätä vaikka vielä viiskymppisenä. Happy happy.

Huomenna olisi vuorossa kirppistelyä, mikäli sää sallii. Foreca kyllä uhkaili koko päivän kestävällä sateella, mutta onhan se ennenkin ollut väärässä. Huomenna selviää.

4

Ostin sitten mustat kengät...

Varpusen viime aikojen sattumukset ja hajatelmat:

-Tiistaiaamuna hain keittiöstä teetä ja astuin alumiinitikun (peräisin alumiinilevystä) päälle. Vielä parinkin tunnin päästä roikale nökötti liikkumattomana jalanpohjassa, joten seurauksena vierailin Pulssissa, jossa kiusankappale vihdoin saatiin venkslattua ulos puudutuspiikin autuudesta nauttien. Kyllä se piikki kuulemma oli iloiset 1,5 cm päkiään uponnut. Ai että tekikö kipeää? Ei toki. Muuten vaan nieleskelin ärräpäitä. Nyt tiedän muuten mitä tarkoitetaan sanonnalla "piikki lihassa".

-Olen syönyt kolmena peräkkäisenä päivänä suurella riemulla kasvissosekeittoa. Syksy on tosiaan tullut.


-Eräänä päivä totesin tarvitsevani mustat klassiset avokkaat. Tänään ostin konjakinruskeat remmiavokkaat. Omistamieni konjakinruskeiden asusteiden lukumäärä on... pyöreä nolla. Logiikan riemuvoitto. Mutta ne oli tosi edulliset. Ja hyvät jalassa. Ja kivat farkkujen kanssa. Ja ehkä hiukan liian isot, mutta päkiäpohjallisten kanssa juuri sopivat. Noita nappeja en kyllä fanita, mutta voihan olla että repäisen ne veks ja laitan jotain kivempaa tilalle.



-Olen viime päivinä myös inventoinut vaatekomeroani. Roskikseen lensi peräti kuusi, siis KUUSI paria kenkiä. Miksi ihmeessä olen säilyttänyt rikkinäisiä, rumia ja kuluneita popoja? No kun niihin liittyy niin ihania muistoja. Yhdet oli jalassa kesäisessä rankkasateessa ja toisissa olen kuluttanut tanssilattiaa sinä iltana, kun tapasin poikaystäväni. Mutta niinhän se on, että materia on katoavaista, muistot eivät.

-Muistutan vielä sunnuntaina 29.8. Turun Sirkkalankatu 24:n sisäpihalla pidettävästä Ruusukirpparista, jonne minäkin olen tulossa myymään. Seuraavana missiona olisikin käydä läpi läjä kirppistuomion saamaa tavaraa.

0

Syysostoksia

Lisämyönnytys syksylle; ensimmäiset syysvaatteet. Harmaa jättineule ja vihreät pökät H&M:stä.

0

Koruharakka

Olin ihan täpinöissäni, kun äiti lykkäsi minulle lahjakortin kultasepänliikkeeseen. Olen ehkä vaatepuolella minimalistinen, mutta korujen suhteen myönnän olevani aikamoinen harakka. Shoppailureissuillakin koruliikkeitä on vaikea ohittaa ilman näyteikkunoiden kyttäilyä.

Uusi kello olisi ollut myös ostoslistalla, mutta iskin silmäni tähän hopeiseen siipiriipukseen sen verran tiukasti, että ei sitä voinut vitriiniin jättää. Mukaan ostin vielä pitkän ketjun. Tykkään!

2

Pieniä ostoksia

Matkalla kauppaan kuljin kalusteliikkeen ohi ja nappasin sieltä mukaani sievän rasian helmikokoelmalleni. Rasian kyljessä tosin lukee Keys, mutta samapa tuo. Hyvin pelittää.



Toinen ostokseni sai paikkansa jääkaapinovesta. Tämä lainaus on hyvä pitää mielessä.




Tätä kirjaa onkin sitten odotettu. Kirjakaupassa ompeluopus maksoi yli 40 euroa, mutta verkkokaupasta samainen teos irtosi alle 20 eurolla. Uskon ja toivon, että tästä kirjasta tulee olemaan vielä paljon hyötyä. Ehkäpä uskaltaudun kokeilemaan yläasteen käsityötunneilta autuaasti unohtuneita muotolaskoksia ja päärmeitä.

0

Liima, paperi ja sakset

Torstaina piipahdin Ikeassa etsimässä säilytysratkaisuja erilaisia askartelu-, ompelu- ja korutarvikkeita pursuilevalle asunnolleni. En löytänyt ihan sellaista laatikostoa kuin olisin kaivannut ja koruhelmille kaipailemani lokerikkokin jäi löytämättä, mutta ainakin löysin edullisen pikku laatikoston osalle tavaroistani.


Ikean lastentarvikkeista löytyi edullinen (3,95 e) pahvinen minilaatikosto, joka sopi hintansa ja materiaalinsa puolesta erinomaisesti pieneksi tuunausprojektiksi. Ihan tällaisenaan en nimittäin laatikostoa kämppäni koristeeksi kelpuuta.

Kuva: Ikea




Valitettavasti musta maali loppui kesken askartelujen, joten kuvitellaan, ettei kukaan näe niitä maalittomia plänttejä. Ihan kiva tästäkin tuli.

2

Tuurilla

Tiedättehän miten usein on käynyt niin, että ostaessasi jonkin vaatteen normaalihintaisena, on siihen seuraavalla viikolla ilmestynyt alelappu. Tottakai. Perushuonoa tuuria. Joskus voi käydä toisinkin päin.

Maanantaina etsiskellessäni helletoppia Henkkamaukasta tulin iskeneeksi silmäni alerekkiin, jossa roikkui musta pitsikoristeinen trikoomekko. Hintaa moisella oli 10 euroa, joten kassallehan se lähti. Näillä kesäkuumilla en voisi kuvitellakaan laittavani mustaa ihonmyötäistä ja vielä suht pitkähihaista vaatetta päälleni, mutta syksyä ajatellen mekko oli loistava ostos.

Kuva H&M


Tänään postiluukkuun pamahti H&M:n syyskuvasto ja täytyy myöntää, että aika muikea virne lävähti naamaan, kun kuvaston sivulta pomppasi silmään tämä sama mekkonen... normaalihintaisena kylläkin eli lähes puolet kalliimpana. Eihän se kymppi nyt iso rahamäärä ole, mutta siltä mekko tuntui yhtäkkiä entistä paremmalta ostokselta.

0

Mau

Oli pakko tulla pöllöilemään tänne mun kisupaidan kanssa. Näin tämän Henkkamaukalla jo viime viikon maanantaina ja se jäi kiusallisesti kummittelemaan jonnekin mielensopukkaan. Eilen sitten viimein oli pakko käydä kurkistamassa olisiko kissimirrejä vielä jäljellä ja olihan siellä. No joo, ehkä se muistuttaa aika paljon Rudeboy-paitaa, mutta ei se mitään. Söpö on ja se riittää.


Kisu pääsi heti tänään päälle saksan tenttiin. Tenteissä on pakko olla aina lötkövaatteita päällä tai muuten ei keskittymisestä tule mitään. Muistan vieläkin miten lukiossa koeviikoilla kaikki kulkivat verkoissa, collegeissa ja villasukissa.

Nyt kisu lähtee mun seuraksi lukemaan liiketalouden tenttikirjoja. Kyllä vaan. Humanistinkin on hyvä joskus laajentaa piiriään ja niinpä yritän nyt sitten päästä lukemaan sivuaineena liiketaloutta. Pääaineena oli siis mediatutkimus.

Illalla sitten jatkuu Lostin 4. tuotantokauden tollotus. Puppe sanoo "plöö" kissapaidalle.

6

Toukokuu

Sinne meni vappu, eikä Varpusen vaatekaapista tullut yhtäkään vappupostausta. Sen verran kiireinen viime viikko oli, ettei muitakaan postauksia juuri ehtinyt kirjoitella. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja siispä myöhästyneet vaput kaikille!

Oma vappu sujui vaihtelevan villisti, mutta mukavissa tunnelmissa. Ensimmäisen vappumunkin aion syödä vasta tänään ja tippaleivät olen tapani mukaan skipannut kokonaan.




Tällä viikolla:

...tukka vaaleni taas asteen verran. Nyt kyllä alkoi kyllästyttää tämä hidas blondausprosessi sen verran, että muutaman viikon päästä täytyy kyllä varata aika värinpoistoon.
...tukka lyheni myös asteen verran. Toisella puolella poikatukka ja toisella puolella pidempi. Kampaajana oli kolmannen vuoden opiskelija, joka leikkasi tukan todella taitavasti ja kivasti. Olen tähän saakka karttanut opiskelijoiden saksittavaksi joutumista, mutta tämä tyttö yllätti iloisesti. Enpä ole koskaan saanut 12 eurolla näin hyvin leikattua lettiä.


...kahvitteli pariinkin otteeseen kavereiden kanssa. Ja sain mahtavimmat tuliaiset ikinä. Kuinka moni on saanut Meksikosta älyttömän tulista chilitahnaa, taikavoimaista saippuaa ja SmackDown! -minifiguurin?
...ostin vähän koruja. Niittirannekoru, valkoinen ketjurannekoru ja sormukset Lindexistä. Kruunu on alunperin tarkoitettu kynttilänkoristeeksi, mutta tämä tyttö aikoo liimaa-leikkaa -tekniikalla taikoa siitä bleiseriin kivan rintakorun. Kunhan saan aikaiseksi.

0

Korotus

Saapaskausi alkaa olla auttamatta ohitse ja suosikkisaappaani tarvitsivat seuraajat. Ehdin jo viime viikolla pyöriä kaupungilla juuri niitä oikeita kenkiä metsästämässä, mutta ei tärpännyt. Mielestäni vaatimukset eivät olleet kovin huimat.

Halusin
-mustat kiilakorot
-remmejä
-korkoa sopivasti, ei liikaa

Sunnuntaina selasin Dinskon nettisivuja ja passelit yksilöt löytyivät melkein heti. Niitä lähdettiinkiin hakemaan samantien Raision liikkeestä.


Korkoa kengissä on armolliset 7,5 cm, mikä on ihan tarpeeksi näille jaloille. Olen tosi lyhyt, joten koroilla olisi kieltämättä ihan fiksua kävellä, mutta laiskana räpeltäjänä olen aina kokenut tossut ja ballerinat paljon helpommiksi omiin jalkoihin. Ihan jokaiseen asuun ne eivät kuitenkaan sovi, joten mukavuusalueelta on joskus pakko poistua. Alkuvuodesta opettelin kävelemään 5 cm koroilla ja nyt on missiona nämä hiukan korkeammat kaunokaiset. Eilen suoritin kenkien sisäänajoa imuroimalla korot jalassa. Joo, älkää naurako. Tämä vaatii totuttelua.


Tuleekohan mulle kesäksi remmien mukaiset rusketusraidat...

2

Maanantairaportti

Viime viikonloppuna...

...pelasin lautapelejä ja hävisin.
...maaseutumatkailin ja ihmettelin merikotkaa.
...harjoittelin vappua varten ja leikin ilmapalloilla.
...ompelin Bubblen innoittamana trikoisen kaulahuiviputkilärpäkkeen.
...löysin kuin löysinkin kesäksi rakkauskengät, jotka pääsevät esittäytymään myöhemmin.

Takki Seppälä, paita H&M, hame H&M, saappaat Dinsko, huivi omaa tuotantoa, laukku markettikamaa


Tänään shoppailin rakkaan äipän kanssa kaupungilla kuvanmukaisessa asustuksessa. Tarkoitus oli, että toimisin makutuomarina juhlamekon ostossa, mutta loppujen lopuksi mikään mekkonen ei arvoisan tuomarin tiukkoja kriteerejä täyttänyt. Äidin kanssa on hauska shoppailla, koska kumpikin tietää aika tarkkaan mikä toiselle sopii ja mikä taas ei passaa alkuunkaan. Siinä kävikin sitten niin, että minä lähdin ostoskasseja kannellen kotiin päin ja äitikin osti jotain ihan muuta kuin sen mekon.

Tukkakriisi kasvaa. Tällä hetkellä päässä keikkuu juurikasvulla juhliva varpusenpesä, jossa ei ole sen paremmin vallitsevaa väriä kuin malliakaan. Vaatemakutuomaroinnin lisäksi kaupungilla tuli äidin kanssa harrastettua kanssashoppailijoiden hiusten arvostelua, kun yhdessä pohdittiin millainen malli ja väri allekirjoittaneen nuppiin sopisi. Suunnitelmat vaihtuivat luonnollisesti kymmenen minuutin välein. Keskiviikkona on värjäysaika kampaajalle. En tiiä mitä tapahtuu.

Millaisia äiti-tytär -shoppailukokemuksia muilla on?

3

Kun minä raitapaidan ostin...

Pari viikkoa sitten tarvitsin vähän lisätäytettä Henkkamaukan postimyyntiostoksiini ja klikkailin hetken mielijohteesta koriin pinkkiraidallisen pitkän T-paidan. En ole koskaan välittänyt raidoista ja viimeksi omistin raitapaidan ala-asteella. Raidat ovat ihan kivoja... muiden päällä. Ja sitä paitsi niiden mukana kulkee epäilyttävästi sailor-tyylin tunkkainen kalanhaju. Mutta tämä paita oli pinkkiraidallinen. Sellainen "ihan kiva". Sopii vaikka töihin. Kyllä te tiedätte.


Kuva: H&M

Usein ne ihan kivat paidat on niitä petollisimpia ja tämäkin herttainen yksilö oli vaarallisen fiksaation saastuttama: Mä haluan raitoja.


Raitatoppi: Vero Moda


Lauantaina olin viattomana shoppailemassa ja löysin itseni sovituskopista yhden raitamekon ja toisen raitapaidan kanssa. Molemmat jäivät onneksi rekkiin. Mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tänään oli tarkoitus käydä apteekissa, mutta jostain syystä lähdin kaupungilta loppujen lopuksi kahden raitakoltun kanssa. Siis mitä tapahtui? Kevät? Siitepölyallergian ennakko-oireita? Merikaipuu, jäät lähtee? Varhainen auringonpistos? En tiedä, mutta toivon, että tämä raitavinksahdus pysyy kohtuuden rajoissa. Kolme raidallista vaatetta kahden viikon sisällä on ihan maksimi. Ehkä...


Raitapaita: Vila


Onko muiden kohdalle sattunut kuosi- tai värifiksaatioita?

4

We burst into colors

Täällä ollaan, vaikka viime postailusta onkin jo aikaa. Viime postauksen jälkeen on tapahtunut aika paljon.

Olen...
...kotiutunut uuteen asuntoon. Viihdyn.
...vaihtanut pääaineeni vihdoinkin mediatutkimukseen.
...leikkauttanut puolet tukasta melkein pois ja blondiintunut vähän lisää.
...tehnyt ihania heräteostoksia. TitiMadamin jättimäinen kultakalasormus Galatee the Goldfish ja söppänät namikarkkitossut, jotka loistaa eteisessä mustien kollegojensa keskeltä iloisena väriläiskänä.





...ihastunut Ellie Gouldingin ääneen.
...uskonut kevääseen. Se tulee kyllä.

2

Kiva tarina

Vihaan farkkujen ostamista. Niiden sovittamista. Sitä raivoisaa taistelua tuumakokojen ja liian pitkien lahkeiden kanssa. Sovituskopin seinät alkaa kaatua päälle viidessä minuutissa, hiki nousee paidan alle ja shoppailuseura saa kuunnella känkkäränkän käskyjä ja valitteluja. Liian matalat. Liian pitkät. Liian isot. Liian pienet. Liian ihanmitävaanmennäänjokotiin!




Ja sitten tulee se kaunis päivä, jolloin päätät lähteä ostamaan itsellesi kivat uudet farkut. Mielialasi on sopivan naiivi ja aurinko paistaa. Kävelet ensimmäiseen kauppaan, ensimmäiselle hyllylle ja otat ensimmäiset farkut käteesi. Ne ovat kivat. Myös alennus on tosi kiva. Oikein kiva myyjä neuvoo vielä kivasti oikeassa koossa, joka onkin aika kivasti luulemaasi pienempi. Kokeilet pöksylöitä ja nehän ovat aivan hirmu kivat. Menet kassalle, jossa kiva myyjä juttelee mukavia ja höylää ihan sopivan siivun kortistasi. Olet ostanut farkut. Ei tuskaa, ei hikeä, ei itkupotkuraivareita.
Ja tämä tarina on tosi.

6

Klips klips!

Kammoan kaikenlaisia piikkejä ja ajatuskin pikkuisen korvanlehteni lävistämisestä on tuntunut vastenmieliseltä. Korvakorutkaan eivät koskaan olleet minun juttuni, joten eipä ole suurikaan ihme, ettei reikiä ole korvissani koskaan ollut. Viime aikoina erilaiset korvakorut ovat kuitenkin enenevissä määrin kiinnittäneet huomioni, joten harmitus on ollut suuri, kun itselleni en ole korvakilluttimia voinut hankkia. Harmitukseni sai kaikkoamaan Glitterin myyjä, joka esitteli heidän liikkeestään löytyviä "korvakorupohjia" reiättömille korville. Niihin voi kiinnittää lähes minkä tahansa normaalista roikkuvasta korvakorusta koruosan ja pienellä näpräämisellä korvakorut ovat valmiit.


Tadaa! Näistä ei edes heti huomaa, että kyseessä ovatkin feikkikorvikset ja kaiken lisäksi näiden kiinnitysmekanismi on huimasti parempi kuin aiemmin kokeilemani klipsit, jotka ovat aina puristaneet korvanlehdet sinisiksi ja putoilleet silti.

Olen nyt niin ihastunut uusin korvakoruihini, että pidän näitä kotonakin. Ah, elämän pieniä nautintoja!

Korvakorut: H&M 2,90 e
Klipsit: Glitter 2 e

0

Viikonlopun puuhasteluja

Viikonloppu on ollut pääosin mukavan aurinkoinen, vaikka kevätilma onnistuikin pari kertaa yllättämään hyytävän kylmällä tuulella. Perjantaina iski kortti-inspiraatio, jonka tuloksena syntyi iso kasa keväisiä onnittelukortteja. Kuvassa näkyvä lintuhäkki on muuten Torpparin Werstaasta, jonka blogissa on vielä tänään klo 19 asti arvonta!

Eilen olin uhkarohkea ja lähdin ystäväni kanssa tarkastamaan perjantaina avattua Skanssia, uutta ostoskeskusta. Hyvillä hermoilla ja kärsivällisyydellä ihmispaljoudessa selvisi ilman tallottuja varpaita ja kiukutteluja. Shoppailun sijasta touhumme oli lähinnä hämmentynyttä pällistelyä ja uuteen ostoskeskukseen tutustumista. Mukaan tarttui kuitenkin H&M:stä ihanan ylenpalttinen sormus.


Tänään pitäisi vielä opiskella ahkerasti, mutta saa nähdä miten käy, kun uudet käsityöideat polttelevat jo mielessä.

2