Gondan naamio

Kaiken syksyisen tohinan lomassa moni kiva juttu on jäänyt postailematta tänne blogin puolelle. Otan nyt tätä onnettomuutta vähän takaisin pienen tarinan muodossa. Kesällä nimittäin rakastuin. Koruliikkeen ikkunaan oli ilmestynyt Lapponian koruja, joista erityisesti yksi lisäsi kuolaneritystä. Valtava hopeinen sormus. Gondan naamio.

En ole koskaan välittänyt korujen kohdalla piipertämisestä. Jos pidetään koruja, niin tehdään se sitten kunnolla. Ehkä yritän kompensoida isoilla koruilla asujeni pelkistettyä värimaailmaa tai ehkä olen vain koruharakka luonteeltani. Joka tapauksessa joka kerta kulkiessani Avomiehen kanssa tuon koruliikkeen ohi, otimme pienen hetken tuijottaaksemme tuota äärimmäisen kaunista ja opiskelijan budjettiin ehdottomasti liian tyyristä korua. Se vain oli niin uskomattoman kaunis. Kuukaudet kuluivat ja minä kuolasin uskollisesti.

 

Kuva

Joulukuussa järkkymätön rakkauteni palkittiin, kun Avomies talutti minut näyteikkunan eteen ja sanoi, että tuo me otetaan. Pakko kyllä myöntää, että ihan pikkuruinen aavistus tästä ylläristä oli. Ei tuo toinen osaa pitää salaisuuksia. Joka tapauksessa olin äärimmäisen onnessani, kun kaiken lisäksi koru istui käteen kuin valettu. Sormus on Björn Weckströmin käsialaa ja täytyy sanoa, että jamppa on osannut hommansa. Taidokkaan suunnittelun kun tunnistaa paitsi esteettisistä myös toiminnallisista ominaisuuksistaan. Myönnän pitäväni Gondan naamiota joskus myös kotona ihan vain siksi, että se tuntuu kädessä niin hyvältä. Tunnearvoa tuskin tarvitsee edes mainita, kun kyse on kauneimmasta saamastani lahjasta. 

Gondan naamiosta tuli ehdoton korusuosikkini ja haaveissa olisikin Lapponia-kaulakorun hankkiminen sormuksen kaveriksi. Lapponialla on kuusi upeaa suunnittelijaa, joiden jokaisen omaleimaiset piirteet sulautuvat näyttävällä tavalla yhteisen leiman alle. Eri suunnittelijoiden korut toimivat hyvin keskenään. Oman sormukseni pariksi voisivat sopia esimerkiksi Zoltan Popovitsin Teles ja Chao-Hsien Kuon First Kiss, jotka passaisivat varsin kivasti omaan makuuni. Ehkäpä sitten jonakin päivänä...

Kuva 

Kuva



Lapponian omistaa Kalevala Koru ja itse ainakin pidän paljon enemmän Lapponian hengestä. Niissä on samaa suomalaisuutta kuin Kalevalassa, mutta tuhti ripaus modernia ja pelkistettyä tyyliä. Ystävämme Wikipedia osaa myös kertoa, että  Björn Weckströmin Avaruushopea-sarjan kaulakoru näkyi vuonna 1977 Tähtien sodassa Prinsessa Leialla. Hmm, pitäisiköhän katsoa kyseinen pätkä? Ihan vain korun vuoksi.