Selluliitin hoito-ohjeita 6-vuotiaille?

Tänään järkytyin. Kuulin Suomeen lanseeratusta 6-12 -vuotiaille lapsille suunnatusta muotilehdestä nimeltä TOPModel. Mielestäni muotiin ja ulkonäköön liittyvät tavoitteet eivät saisi varastaa näin suurta huomiota tuon ikäisten lasten elämässä, mutta vielä enemmän järkytyin kurkistaessani lehden nettisivuille. Seuraavat tekstit ovat suoraan lainattu kyseisiltä nettisivuilta.

"Selluliittitaistelu

Kuumaa ja kylmää!

Suihkusta saat apua appelsiini-ihoon!

Henkilöt, joilla on heikkoa sidekudosta, altistuvat ikävä kyllä helposti selluliitille. Geeneillä on myös osansa tähän harmittavaan appelsiini-ihoon. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa ilman taistelua - ihmettä ei tarvitse jäädä odottamaan.

Hieman kiinteämmän ihon saat esimerkiksi vaihtelemalla suihkuveden lämpötilaa. Aloita suihkuttamalla jalkoja ensiksi kuumalla vedellä, sen jälkeen kylmällä ylhäältä alaspäin. Toista tämä kolme kertaa ja lopeta kylmällä vedellä! Voit taistella selluliittiä vastaan toistamalla tämän joka suihkukerta.

Löydät lisää vinkkejä täältä:

Ihonhoito: Aitoja kauneusvinkkejä oikeilta TOPModeleilta"

Linkki

"Vatsa on aina mukava pitää litteänä!

Vatsalihasliikkeet eivät ole ongelma.

Litteä vatsa on aivan fantastinen! Ei väliä, onko kyseessä lyhyt paita, joka väläyttää vatsasi näkyviin, vai tuntuuko se yksinkertaisesti vain niin hyvältä!

Vain 10 minuutin päivittäisellä harjoittelulla saat vatsastasi litteän ja kiinteän. Helpoin ja tehoikkain liike on tavallinen sit-up. Makaa selälläsi, aseta jalkasi sopivasti koukkuun pitäen jalkapohjasi maassa ja hieman erilleen toisistaan, ja kurkota sormenpäilläsi polvia kohden. Katso kelloa - ja antaa mennä! 

Taivuta ylävartalosi kohti polvia, mutta hitaasti eikä liian pitkällle. Mutta kuitenkin niin pitkälle, että tunnet vatsalihaksiesi työskentelyn! Taivuta vartalosi tämän jälkeen takaisin lattiaan ja toista liike useamman kerran. 

On tärkeää, että vartalosi on koko ajan jännittyneenä sit-up-liikkeen aikana. 10 minuutin harjoittelun jälkeen, rentouta vatsalihaksesi makaamalla sellälläsi muutama minuutti. 

Pssst, pienet tauot ovat aina sallittuja. Ainakin näin aluksi ;-)"

Linkki

Olen järkyttynyt ja vihainen. Elämme yhteiskunnassa, joka vaatii erityisesti naisia mahduttamaan itsensä kapeaan, jopa mahdottomaan muottiin. Lapset joutuvat kohtaamaan nämä aikuisten maailman saavuttamattomissa olevat vaatimukset liian aikaisin ilman tällaisia lehtiäkin. Toivon todella, ettei lapsenpyöreiden muksujen tarvitsisi kokea ulkopuolisten aiheuttamaa painetta ihosta tai timmistä vatsasta, kun heidän pitäisi vatsalihasten sijaan keskittyä leikkeihin. Lasten ei kuulu joutua markkinoilla vallitsevan rahanahneuden uhriksi, sillä juuri markkinat tästä yrittävät hyötyä, kuten seuraavasta lainauksesta käy ilmi. 

Pauli Aalto-Setälä Talouselämässä: "Nuorten tyttöjen markkina on kiinnostava, sillä sitä ei ole vielä kokonaan valloitettu, toisin kuin esimerkiksi keski-ikäisille naisille suunnattujen lehtien markkina. Arviomme mukaan tällaiselle nuorisolehdelle on tilaa. Kyseessähän on ainutlaatuinen konsepti, jollaista Suomessa ei vielä ole.”

Lehteä vastustavan adressin voit käydä allekirjoittamassa täällä.

2

Jospa sitten taas otettaisiin vähän rennommin..

I`ve had a lot of worries in my life, most of which never happened.
Mark Twain

0

R.I.P. Tommy Tabermann

Tommy Tabermann 1947-2010, aikamme rakkaudenlähettiläs. Lepää rauhassa.


Rakastavaisten rukous

Korkein, Sinä joka annat meille
leivän ja viinin ja mahdollisuuden
liittää rakkautemme yhteen
ja muuttaa tuskat keveydeksi
kantamalla ne yhdessä
Korkein, anna meille meidän jokapäiväinen
ymmärryksemme jakaa leipä, viini ja rakkaus
jotta ne moninkertaistuisivat
ymmärrystä suuremmaksi iloksi
Korkein, suo meille Sinun kykysi
tehdä jokaisesta hetkestämme
syvä, hyvä ja yksinkertaisuudessaan
suuri ja pyhä
Korkein, laske kätesi meidän yllemme
niin kuin paimen laskee kätensä
säikyn eläimen suojaksi
ennen kuin laskee taas matkaan
etsimään tietä perille
Korkein, sinä tiedät
vihan pimeät harhat
ja hyvyyden kaikkivoipaisuuden,
anna meille rohkeutta uskaltaa
rakastaa toisiamme
itseämme suuremmalla voimalla
Sillä muuta valtakuntaa, voimaa ja kunniaa
ei maan päällä ole
kuin saada olla rakkauden lapsi
kantamassa rakkautta rakkauden luo
ja tulla sillä elämänpituisesti siunatuksi.
Amen.

- Tommy Tabermann

2

Irony

Irony means never having to say you're sorry.

0

Rätei ja lumpui

Minulle vinkattiin jo jokin aika sitten Kaari Utrion kirjojen rinnalle uutta kandidaattia, Leila Tuurea, joka kirjoittaa lähinnä 1800-luvun Porin seudulle sijoittuvia teoksia. Kirjastosta mukaan tarttui Hatuntekijä jo ihan nimensä perusteella. 1800-luvun pukeutuminen kiinnostavat kovasti, joten minulla ei ole mitään sitä vastaan, että teoksessa niitä kuvataan ja käsitellään vähän tarkemmin.

Odotuksia minulla ei tämän teoksen suhteen juuri ollut, mutta hyväksi se osoittautui. Pääosassa on piiasta hatuntekijäksi siirtynyt nuori ja itsenäinen Greta, johon rikas liikemies ihastuu. Tästä ei koidu Gretalle hyvää ja nuori nainen päätyy lopulta takaisin sinne, mistä hän hattumaakariksi lähtikin. Kuten kunnon tarinoissa, kääntyy onni lopulta ainakin jollain lailla oikein päin ja Gretakin saa elämänsä kaikkien vaikeuksien jälkeen järjestykseen. Ainakin toistaiseksi... Tämän enempää en juonta suostu paljastamaan. Kirja oli itselleni oikein mieleinen, vaikka murre ärsyttikin. Se oli kuitenkin hyväksyttävä autenttisena osana aikalaisten elämää.

Kuva

0

Yllätyksettömät neidot

Pappilan neidot oli niin tylsä, harmaa ja yllätyksetön, että tuskin tiedän mitä kirjoittaa siitä. Hahmot elävät masentavaa elämää masentavan köyhässä pappilassa, eikä muissa Utrion kirjoissa näyttäytyvä Helsinkikään tarjoa lukijalle kaivattua romantiikkaa. Kaupungissa riehuu kolera ja masennusta lisäävät ikävät sukulaiset. Näissä olosuhteissa pappilan tyttären, Saran, tulisi löytää itselleen mahdollisimman hyvä aviomies. Etsintä osoittautuu muihin Utrion teoksiin verrattuna tylsäksi ja loppuratkaisukin on tylsän ennalta arvattava, vaikkakin se pyrkii kurkottelemaan romanttisesti luokkarajojen yli.

Pappilan neidot on melko lyhyt ja jännityksetön teos, jota en lukisi Utrion parhaimmistoon. Iltalukemiseksi se paremman puutteessa kuitenkin kelpaa.

Kuva: http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513137571/alue/984,985/navi/Uutuudet/navi2/9802

0

Lizzie from Finland?

En todellakaan pääse irti Kaari Utrion teoksista. Lukaisin Rakkaan Henrietan (1977) viikossa ja voisinpa melkein sanoa sen olleen paras lukemistani Utrion teoksista. Rakas Henrietta kertoo kauniin ja ylhäisen nuoren naisen heräämisestä omaan kopeuteensa ja katkeruuteensa. Hän huomaa olevansa kerta kaikkiaan hankala ja jopa pelottava. Löytäessään uusia piirteitä itsestään, hän myös huomaa kiintymyksensäkin vaihtavan kohdettaan. Henrietta ei ole kiillotellun täydellinen sankaritar ja juuri siksi niin mielenkiintoinen.

Teos on ilmestynyt jo vuonna 1977, mutta parasta historiallisissa romaaneissahan on se, etteivät ne koskaan vanhene. Ero Utrion myöhempiin samaan aikakauteen sijoittuviin teoksiin on kuitenkin nähtävissä. Ruma kreivitär (2002) ja Saippuaprinsessa (2004) lähenevät kerronnan keveydessä ja huumorissa toisiaan. Molemmissa korostuvat aito kaipaus ja rakkaus, kun taas Rakkaassa Henrietassa pääsevät toisinaan valloilleen kielletyt intohimot ja rajut tunteet, jotka 1800-luvun ylhäisöpiireissä oli syytä hillitä. Tämä teos myös tarjoilee suoranaisia yllätyksiä, eikä ole aivan yhtä ennalta arvattava kuin 2000-luvun sisarensa. Siksipä en kerrokaan juonesta sen enempää...

Kirjan luettuani en voinut olla pohtimatta, mahtoiko Utrio lukaista Jane Austenin rakastetun Ylpeyden ja ennakkoluulon (1813) ennen oman tarinansa luomista. Henrietassa ja hänen suhteissaan markiisi Richard de Mauryyn sekä Fabian Adlercreutziin on paljon yhtäläisyyksiä Elizabeth Bennetin hahmoon, vaikka identtisiksi näitä teoksia ei tietenkään voi sanoa. Jos kuitenkin pidät Ylpeydestä ja ennakkoluulosta, uskon Henrietankin viihdyttävän aivan yhtä lailla.

Olen yrittänyt etsiä tietoja Kaari Utrion teosten mahdollisista filmatisoinneista, mutta vaikuttaa selvältä, ettei sellaisia ole olemassakaan. Tämä on minusta sääli. Jäykästi toteutetun Hovimäen jälkeen kaipaisin filmatisointia, joka kuvaisi elävästi ja humoristisestikin elämää ja ihmissuhteita 1800-luvun Suomessa. En tiedä mikä voisi sopia tehtävään paremmin kuin Kaari Utrion teokset ja erityisesti Rakas Henrietta.

Kuva: http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513128968

0

Mamselit maailmaa muuttamassa

Lukaisin Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet loppuun jo sunnuntaina, mutta vasta nyt saan aikaiseksi kirjoittaa siitä muutaman rivin. Utrion 1800-luvulle sijoittuvat teokset ovat minulle ennestään tuttuja. Omasta hyllystä löytyvät sekä Ruma Kreivitär että Saippuaprinsessa, joista molemmat ovat sopivan kevyttä iltalukemista yhtään Utriota väheksymättä. Omassa mielessäni Utrio Suomen Jane Austen, eri vuosituhannella tosin.

Kirjan keskiössä oleva hiljainen ja myötäilevä Emilia siirtyy Turkuun päättäväisen Matilda-siskonsa luo odottamaan äitinsä ja uuden sisarpuolensa tapaamista. Matilda toimii opettajana Mamma Pulsin talossa ja on innokas naisasianainen. Turku roihahtaa kuitenkin tuleen juuri rakkaan Mamanin ja Beata-siskon purjehtiessa Aurajoen rantaan, joten naiset siirtyvät pian Helsinkiin sukulaisten luo. Tuttuun tapaan juoni kietoutuu rakkauden, sukulaissuhteiden ja ajan tapojen ympärille. Joku haluaa naida rahaa, toinen rakkautta, kolmas hyvän suvun ja neljäs ei halua astua avioliiton satamaan laisinkaan. Näiden ihmissuhdekuvioiden ohella teos käsittelee erityisesti naisten asemaa, omistusoikeuden hankaluutta ja koulutusmahdollisuuksia. Nämä yhteiskunnalliset teemat 1800-luvulle sijoittuvissa romaaneissa usein hukkuvat yltiömäiseen romantiikkaan. Piristävää moniin muihin teoksiin verrattuna oli se, että tarinan lopusta löytyi myös muitakin onnellisia loppuja naisille kuin avioliitto. Amandan lisäksi myös Beatasta ja Emiliasta löytyy lopulta itsenäisyyden kipinä ja omanarvontunto.


Ilkeät sisarpuolet vetosi minuun monella eri tavalla kuin Ruma kreivitär ja Saippuaprinsessa. Olen kiinnostunut itselleni tuttujen seutujen paikallishistoriasta, joten tämä kirja oli minulle varsinainen herkkupala. Kirjan tarina kulkee päähenkilö-Emilian mukana Porista Turun kautta Helsinkiin. Näistä minulle läheisin on Turku, jossa Emilia sattuu oleskelemaan juuri Turun palon aikaan. Suuren palon lisäksi kirjassa kuvataan tarkasti katuja, alueita ja tiettyjä paikkoja erityisesti Tuomiokirkon läheisyydessä. Tuntuu aivan hullulta kuvitella tuttujen rakennusten tilalle kirjapaino tai Mamma Pulsin talo.

Kuvassa Aurajoen silta vuonna 1811. Taustalla häämöttää uljaana Turun Tuomiokirkko, enkä muusta maalauksen kaupunkia tunnistaisikaan. Niin paljon on 200 vuodessa muuttunut.

Kuvat:

http://www.kaariutrio.fi/ilkeat.htm

2